miten harjoi-
tellaan väärin?

osa 1:

Kymmenottelua ammattimaisesti lähes 15 vuotta tehneenä minulle on kertynyt jonkin verran kokemusta urheilemisesta, kilpailemisesta, harjoittelusta, urheiluvammoista, kehittymisestä ja ennen kaikkea siitä, että joskus enemmän on vähemmän! Ja tosiaan valitettavasti vähän liikaa myös noista ei niin positiivisista aiheista eli urheiluvammoista ja kehityksen pysähtymisestä.

ammattiurheilija_valmistautuu_treeniin.JPG

Nyt kun aktiiviuran tai sanotaanko, että aktiivisimman urheilu-uran päättymisestä alkaa olla puolisentoista vuotta, olen saanut hieman perspektiiviä omaan urheilemiseen ja ehkä myös urheilemiseen ja liikkumiseen yleisellä tasolla - etenkin suomalaiseen urheilemiseen!

Loukkaantumisia...

Omalla urallani turhankin usein hyvä tai loistava harjoittelukausi tyrehtyi loukkaantumiseen joko keväällä tai viimeistään kesällä kilpailukaudella. Kuuluu asiaan joku voisi todeta, mutta tarvitseeko sen olla näin? Liian usein varsinkin suomalaisessa urheilussa vammat ja loukkaantumiset katkaisevat lupaavan kehittyvän nuoren nousun maailman huipulle, vaikka periaatteessa edellytykset siihen lahjojen ja motivaation puolesta olisivat olemassa.

Koska loukkaantumisprosentti on ainakin yleisurheilussa juuri kilpailukauden kynnyksellä niin suuri, täytyy meidän suomalaisten tehdä harjoittelussa jotain väärin. Tämä ei ole poikkeus, vaan yleinen normi, joka vain tapahtuu vuodesta toiseen.

Huippu-urheilijan karu arki

Otetaan esimerkiksi suomalainen pituushyppy viime vuodelta. Meillä piti olla 6-8 erittäin kovakuntoista "kahdeksanmetrin pituushyppääjää", joista 2-3 urheilijan laskettiin olevan mukana Moskovan MM-yleisurheilukisoissa. Pitkin kevättä ja kesää alkoi kuulua ikäviä loukkaantumisuutisia. Kenellä oli akillesjänne tulehtunut tai polvi sökönä ja kenellä selkää särki tai reittä kiristi. Vähitellen yksi toisensa jälkeen jokainen potentiaalinen kisakoneeseen lähtijä keskeytti kautensa johonkin yllä mainittuun ongelmaan vedoten. Suuri harmi! Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä - vai miten se menikään!

akillesjnne_leikkausarpi_kuntoutus_web.jpg

polvi_vamma_kylmapussi_nopeuttaa_paranemista_web.jpg

Hyvin kuvaavaa ja arkipäiväistä suomaisessa urheilussa. Ongelma vaan on siinä, että meillä ei olisi pienenä kansana varaa hukata meidän loistavia ja lupaavia urheilijoita. Urheilevaa massaa on kuitenkin sen verran vähän, että olisi syytä keksiä keinot, että menestystoivot säilyisivät kasassa mielellään ainakin syksylle asti. Prosenttilukuja minulla ei ole antaa, mutta mutun perusteella sanoisin, että urheilijamme hajoavat ja kärsivät loukkaantumisista enemmän kuin muualla maailmassa. Viisaammat valistakoon minua, onko se todella näin?!

Mikä sitten lääkkeeksi? Itse olen nyt huomannut etäisyyttä saatuani, että varsinkin viimeisinä huippuvuosina ja etenkin keväällä, harjoittelin ja kilpailin liikaa ja lepäsin aivan liian vähän. Se ei ehkä johtunut siitä, etten olisi uskaltanut levätä (mistä pitääkin kirjoittaa vielä myöhemmin!), vaan urheileminen ja kilpaileminen oli liian kivaa. Halusin ja sain tehdä juuri sitä mitä halusinkin! URHEILLA! Kesä on yleisurheilijan parasta aikaa - varsinkin kun on hyvässä kunnossa. Koko vuoden työ palkitaan kesällä...  tai sitten ei.

Etelän leirien kirous

Ehkä suurimmat ongelmat muodostuvat kontrastista Suomi-harjoittelu vs. etelän leiritys. Treenaaminen Suomessa tutuissa halliolosuhteissa luonnistuu hyvin, mutta kun kerrankin suomipoika tai suomityttö pääsee mahtavaan lämpimään aurinkoon harjoittelemaan, mopo karkaa käsistä. Nuori varsa pääsee laitumille liian varhain ja liian tehokkaasti!

urheilukentt_florida_harjoittelu_web.jpg

Sen 2-4 viikon leirin aikana ei tarvitse tehdä kaikkea mahdollista - varsinkaan sitä mitä on jäänyt talven aikana tekemättä. Jo se sama normaali harjoittelurutiinin toistaminen voi olla liian "kovaa" tekemistä, koska lämpimässä kehosta saa enemmän irti, jolloin tehon tuotto kasvaa. Toki keväällä on tarkoitus "ottaa irti" ja "virittää keho huippuunsa", mutta pitää muistaa kehon realiteetit. Kehon pitää olla myös valmis tällaiseen harjoitteluun!

Flunssapöpö odottaa...

Toinen riskin paikka on, kun leiriltä palataan takaisin kylmään Suomeen. Flunssa- ja kuumepöpöt vaanivat jo Helsinki-Vantaalla, mutta lämpötilan viileneminen tuo mukanaan myös loukkaantumisriskit niin talven kuin kevään etelän leirin yhteydessä. Suomessa kun vaan sattuu olemaan pakkasta tai vähintään vesisadetta ja/tai kylmä tuuli aika usein, kun kotio takas pääsee. Senpä vuoksi mahtavien etelässä vietettyjen harjoittelujaksojen jälkeen kannattaa olla extravarovainen, kun palaa takaisin normaaliharjoittelurutiineihin

"Suomalainen harjoittelee Sisulla Suomessa" on onneksi jo vanhentunutta ajattelua, mutta silti me annamme edelleen erittäin paljon tasoitusta muille nimenomaan olosuhteissa. Järkevämpi ja kehittävämpi vaihtoehto harjoitteluun löytyy kuitenkin muualta lähes poikkeuksetta - resurssien ja mahdollisuuksien niin salliessa. Jos oma tekeminen on ammattimaista ja "vakavaa", harjoitteluolosuhteet kannattaa valita sen mukaisesti. Kun leireillä on mahdollisuus oleskella riittävän pitkiä aikoja, ei ole tarvetta kiirehtiä harjoittelun kanssa mentaliteetilla "Minun pitää tehdä nyt kaikki mahdollinen, kun olen kerrankin päässyt tänne lämpimään harjoittelemaan!" Maltti on valttia - tässäkin asiassa!

Juttusarjan toisessa osassa tullaan jutustelemaan lisää olosuhteista ja niiden merkityksestä, treenaamisen ammattimaisuudesta ja huollon merkityksestä huippu-urheilussa.


Tatu Pussila

Voit seurata Urheiluinsinöörin kirjoituksia myös Facebookissa, Blogilistalla, Blogkeenissa tai Bloglovin'in kautta.


KOMMENTIT

Jätä vastaus



(Ei näytetä julkisesti)



Captcha-koodi

Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.



Tagit

  • HARJOITUSOLOSUHTEET
  • RUMBLEROLLER
  • TERVEYS
  • VOIMAHARJOITTELU
  • TIIMIHARJOITTELU
  • AMMATTILAISUUS
  • MAKSIMIVOIMA
  • PILATESRULLA
  • LIHASHUOLTO
  • SMIT
  • PALAUTUMINEN
  • TREENI
  • INTERVALLIHARJOITTELU
  • KEHITTYMINEN
  • HARJOITUSOHJELMA
  • PENKKIPUNNERRUS
  • URHEILUINSINÖÖRI
  • RINNALLEVETO
  • FOAMROLLER
  • HARJOITTELU

KÄYTTÖOIKEUDET SIVUSTOON PIDÄTETÄÄN

© 2017 PTMovement Oy